Mitä on muodostelmaluistelu?

Muodostelmaluistelu

 

Muodostelmaluistelu on taitoluistelun joukkuelaji. Joukkueen kilpailusuorituksen tekee yleensä 12 - 20 luistelijaa, joukkueen kilpailusarjasta riippuen. Muodostelmaluistelu sai Suomessa alkunsa 1980-luvulla ja tunnettiin aluksi nimellä ryhmäkuviointi. Ensimmäinen suomalainen muodostelmaluistelujoukkueThe Rockets (HTK; nyk. Rockettes), perustettiin vuonna 1984. Nykyään Suomi on yksi muodostelmaluistelun kärkimaita – joukkueet ovat pärjänneet hyvin kansainvälisissä kilpailuissa jo vuosia ja senioreiden maailmanmestaruuskilpailuista mitali on tullut joka kerta lukuun ottamatta vuotta 2007. Suomi isännöi vuoden 2011 Muodostelmaluistelun MM-kilpailuja Helsingissä 8.-9.4. Helsingin Jäähallissa.

Muodostelmaluistelu on joukkuelaji, jossa edellytetään sitoutumista harjoituksiin ja kilpailuihin kaudeksi kerrallaan. Jokaisen läsnäolo on erittäin tärkeää jokaisissa harjoituksissa. Muodostelmaluistelu vaatii hyvää perusluistelutaitoa, rytmitajua, hahmotuskykyä sekä tavoitteellista ja motivoitunutta harjoittelua.

Muodostelmaluistelu on vaativa laji, joka vaatii joukkueen jokaiselta yksilöltä täydellistä tekniikkaa,yhdenaikaisuutta sekä eläytymistä.

 

Peruselementit

 

Muodostelmaluistelussa pyritään koko ryhmän yhtäaikaiseen ja samanlaiseen suoritukseen. Lajissa korostetaan mahdollisimman yhtenäistä esiintymistä ja ryhmän muodostelman tarkkuutta. Muodostelmaluistelun peruselementit ovat rivi, piiri, blokki, mylly ja läpimeno.  Lisäksi muita ohjelmista löytyviä elementtejä ovat esimerkiksi luova elementti, piruetti sekä liukusarja.

Elementeissä tärkeitä ovat erilaiset otteet eli erilaiset tavat, joilla luistelijat pitävät kiinni toisistaan. Tavallisin on hartiaote. Kuvioissa pyritään säilyttämään sen muoto ja luistelijoiden välimatkat koko ajan yhtä suurina sekä siirtymään kuviosta toiseen luontevasti. Vaikeutta tuovat käsiotteiden, suuntien ja vauhdin vaihdokset sekä koreografiaan liittyvät pään ja käsien liikkeet. Muodostelmaluisteluelementtien sisällä tehdään yksinluisteluelementtejä: askeleet, liu'ut ja piruetit.

Erilaiset vaihtelevat askeleet ovat tärkeitä muodostelmaluistelussa. Niiden puhdas ja yhtä aikainen suoritus on hyvin arvostettua. Joukkueen yhdessä tekemät liu'ut ovat myös näyttäviä. Pirueteissa suurimpana haasteena on yhdenaikaisuus. Myös nostot tuovat lisää näyttävyyttä ohjelmiin. Ne ovat kuitenkin sallittuja vain SM-seniorisarjoissa.

Joukkueiden ohjelmat, teemat ja puvustus vaihtuvat vuosittain. Ohjelman kesto on määritelty 3 minuutista 4½ minuuttiin sarjasta riippuen.

 

Oheisharjoitteet ravinto ja uni

 

Teknisen taidon ja tyylin lisäksi vaaditaan melkoista fysiikkaa, kun kovista vaatimuksista huolimatta koko suorituksen pitää näyttää helpolta ja yhtenäiseltä. Fysiikan ylläpitämiseksi on ohjattujen oheisharjoitteiden, lihaskunnon ja tanssin merkitys tärkeää. Ehdottoman tärkeää on tehdä myös omatoimisia harjoitteita, ne pitävät fysiikan kunnossa. Harjoitusten lisäksi ravinnolla ja riittävällä unella on myös erittäin tärkeä rooli. Terveellisiä aterioita 5 kertaa päivässä ja 8-10 tuntia unta ovat tärkeitä terveen kasvun, oppimisen ja päivän rasituksista palautumisen kannalta. Kuten kaikessa urheilussa, niin muodostelmaluis-telussakin pitää paikkansa se että, kun kroppa toimii hyvin ja kunto on kohdallaan, toimii pääkin ja harjoituksissa ja kilpailuissa saavutetaan tavoitteen mukaisia tuloksia.

 

OTTEITA LASTEN JA NUORTEN ASIANTUNTIJARYHMÄN

SUOSITUKSISTA FYYSISESTÄ AKTIIVISUUDESTA 7-18 VUOTIAILLE

Linkki:

(http://www.nuorisuomi.fi/files/ns2/Koulu_PDF/080129Liikuntasuositus-kirja%28kevyt%29_08.pdf)

 

Kaikkien 7–18-vuotiaiden tulee suositusten mukaan liikkua vähintään 1–2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Tärkeämpää kokonaisuuden kannalta on se, mitä tapahtuu harjoitusten välillä kotona, koulussa, pihoilla ja kentillä. Päivittäisen fyysisen aktiivisuuden tulee sisältää runsaasti reipasta liikuntaa, jonka aikana sydämen syke ja hengitys kiihtyvät ainakin jonkin verran. Ripeä kävely, pyöräily tai kelaaminen pyörätuolilla ovat hyviä esimerkkejä tällaisesta fyysisestä aktiivisuudesta.

Päivittäisen liikunnan tulisi sisältää myös tehokasta, rasittavaa liikuntaa, jonka aikana selvästi hengästyy ja sydämen syke nousee huomattavasti. Tehokas liikunta saa aikaan voimakkaampia muutoksia ja edullisia vaikutuksia elimistössä ja on kestävyyskunnon kehittämisen ja sydänterveyden kannalta vaikuttavampaa kuin kevyt tai reipas liikunta.

 

Terveellisiä aterioita 5 kertaa päivässä

Parhaan hyödyn saaminen liikunnasta edellyttää, että lapset ja nuoret myös syövät terveellisesti ja monipuolisesti ravitsemussuositusten mukaan. On suositeltavaa syödä 5 kertaa päivässä: aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Kasvisten ja vihannesten osuutta aterioilla on hyvä lisätä, jotta niiden suositus puoli kiloa päivässä toteutuu.

 

Kasvava lapsi ja nuori tarvitsee 8-10 tuntia unta

Riittävä uni on tärkeää terveen kasvun, oppimisen ja päivän rasituksista palautumisen kannalta. Unirytmissä on tärkeää säännöllisyys ja riittävän pitkä yöuni. Lapset tarvitsevat unta 9-10 tuntia ja nuoretkin 8

tuntia. Yhteiskuntamme muuttuessa entistä enemmän 24 tunnin yhteiskunnaksi on kasvattajien pidettävä huolta lasten ja nuorten unen määrästä entistä määrätietoisemmin.

 

Sarjat

 

Tulokkaat: (ei ole täyttänyt kauden alkuun 1.7. mennessä 12 vuotta), kotimaisissa kilpailuissa joukkueessa voi olla 5 sellaista luistelijaa, jotka eivät täytä ikärajavaatimuksia. Kilpailuissa joukkueessa voi luistella 12-24 luistelijaa.

Minorit: (ei ole täyttänyt kauden alkuun (1.7.) mennessä 13:a vuotta), joukkueessa saa kotimaisissa kilpailuissa olla 2 sellaista luistelijaa, jotka eivät täytä ikärajavaatimuksia. Kilpailuissa joukkueessa voi luistella 12-20 luistelijaa.

SM-noviisit: (luistelija on täyttänyt kilpailukauden alkuun (1.7.) mennessä 10 mutta ei 15:tä vuotta), joukkueessa saa kotimaisissa kilpailuissa olla 2 sellaista luistelijaa, jotka eivät ole täyttäneet ikärajavaatimuksia. Kotimaisissa kilpailuissa joukkueessa voi luistella 12-20 luistelijaa ja kansainvälisissä kilpailuissa joukkueessa on 16 luistelijaa.

Juniorit: (on täyttänyt kilpailukauden alkuun (1.7.) mennessä 13 mutta ei ole vielä 19:ää vuotta), kotimaisissa kilpailuissa joukkueessa voi olla 5 sellaista luistelijaa, jotka eivät täytä ikärajavaatimuksia. Joukkueessa voi kilpailuissa luistella 12-20 luistelijaa.

SM-juniorit: (on täyttänyt kilpailukauden alkuun (1.7.) mennessä 13 mutta ei ole vielä 19:ää vuotta), kotimaisissa kilpailuissa joukkueessa voi olla 2 sellaista luistelijaa, jotka eivät täytä ikärajavaatimuksia. Kilpailuissa joukkueessa on 16 luistelijaa ikärajan mukaan.

Seniorit: täyttänyt kilpailukauden alkuun (1.7.) mennessä 15 vuotta, kotimaisissa kilpailuissa joukkueessa voi olla 5 sellaista luistelijaa, jotka eivät täytä ikärajavaatimuksia. Joukkueessa voi kilpailuissa luistella 12-20 luistelijaa.

SM-seniorit: täyttänyt kilpailukauden alkuun (1.7.) mennessä 15 vuotta. ikärajat täyttämättömiä luistelijoita voi kotimaisissa kilpailuissa olla 2. Kilpailuissa joukkueessa voi luistella 16 luistelijaa ikärajan mukaan.

Aikuiset: täyttänyt kilpailukauden alkuun (1.7.) mennessä 25 vuotta, mutta ei 80:aa vuotta. Joukkueessa saa kotimaisissa kilpailuissa olla 5 sellaista luistelijaa, jotka eivät täytä 25 vuoden ikärajavaatimusta. Aikuisjoukkueen kunkin luistelijan on kilpailukauden alkuun mennessä pitänyt täyttää 18 vuotta, myös ikärajat täyttämättömien. Kilpailuissa joukkueessa voi luistella 12-20 luistelijaa.